Lisää työtä vai lisää palkkaa

Oliko kilpailukykysopimus (kiky) hyvä vai huono?

Mikä merkitys oli sillä, että palkkoja ei korotettu viime vuonna, työaikaa pidennettiin ja julkisen puolen lomarahoja leikattiin?

Oli miten oli, Suomen talous elpyy. Kaikkien palkansaajien nimellisansiot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan tammi–maaliskuussa 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan verrattuna. Yksityisellä puolella nousua oli 0,8 prosenttia ja julkisella puolella valtiolla ja kunnilla oli laskua 1,1 prosenttia.

Talouden tervehdyttämisen näkökulmasta kiky teki sen, mikä oli tarkoituskin: julkisen puolen menoja leikattiin.

Elpymisen taustalla on viennin lisääntyminen. Hintakilpailukykymme on aikaisempaa parempi, ainakin osittain kikyn ansiosta. Kun vienti tekee tulosta, pitääkö tulokset jakaa myös niille palkansaajille, jotka eivät ole tehneet parempaa tulosta?

Yksi näkemys on, että kaikkia palkkoja pitää korottaa, koska kuluttajahinnat ovat nousseet palkkoja nopeammin. Tämä on supistanut palkansaajien ostovoimaa.

Kaikille lisää palkkaa on vaatimuksena sukua entisaikojen solidaariselle palkkapolitiikalle, jossa kaikki saivat korotuksia riippumatta siitä, miten yrityksellä meni.

Tulokset paranevat, mutta työttömyys laskee edelleen hitaasti. Kun talous tervehtyy tuottavuutta kasvattamalla, väkeä palkataan lisää vain vähän. Vasta kun kaikki muu on tehty, palkataan uutta väkeä.

Nousukausi ei vaikuta millään tavalla suomalaisten ikärakenteeseen. Väki vanhenee ja eläköityy, mikä heikentää huoltosuhdetta: työssäkäyviä on yhä vähemmän suhteessa työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin. Tämä pitää julkisen talouden velkaisena.

Julkinen taloutemme on rappiolla 10 vuotta kestäneen talouskriisin seurauksena. Siksi pitäisi kehittää uusia työpaikkoja eikä nostaa töissä olevien palkkoja. Kun työttömyysmenot supistuvat, julkinen talous voi paremmin, julkista velkaa voidaan maksaa takaisin ja veroja voidaan alentaa.

Kasvu ei poista uudistamisen pakkoa.

Kommentit (6)

Kommentit

Vielä kerran ainut toimiva järjestelmä olisi päästää työvoima markkinaehtoiseksi ja työnantajavastuu pois.Sen jälkeen työttömyys olisi noin 1-2% luokkaa.Nykyinen järjestelmä tuhon oma ja syö Suomen kilpailukykyä enemmän kuin pahasti.Onneksi löytyy järkevän hintainen alihankinta mihin minä olen jo siirtynyt vuosia sitten.

Tatu

Huoltosuhteesta höpöttäminen on huijausta. Se perustuu vanhanaikaiseen käsitykseen, jonka mukaan huollon kustannukset otetaan työikäisten selkänahasta. Taloudellinen kasvu hoidetaan nykyisin toisella tavalla.

suomensuomalainen

Pietilä antaa ymmärtää, että kiky teki mitä pitkin ja talous elpyy.
Totuus löytyy varmemmin kaurapuurosta kuin tuosta ajatelmasta. kiky ei ole elvyttänyt Suomen taloutta eikä luonut yhtään työpaikkaa.
Uudenkaupungin autotehdas ei saanut uuden mallin valmistusta Mercedekseltä kikyn vuoksi. Niitä neuvotteluja on käyty ennen or-si poikien hallitusta.
Meyer ei lisännyt laivanrakennusta Turussa kikyn vuoksi vaan koska siellä oli vapaata kapasiteettia, sopivat olosuhteet suurten laivojen rakentamiseen ja osaavaa henkilöstöä. Näistä syistä Meyer osti telakan ja hankki sinne töitä. Ei kikyn vuoksi.
Joskus vieläkin toivon, että joku journalisti uskaltaisi näissä "puolueettomissa" medioissakin kertoa totuuden. Turha lie toiveeni.

Tatun ajatus työttömyyden poistamismenetelmistä varmaan poistaisi työttömyyden, kuten hän kuvaakin. Sen lisäksi suuri osa työvoimasta putoaisi köyhyysloukkuun eli joutuisi tekemään kahta tai kolmea eri työtä pitääkseen perheensä hengissä. Amerikan malliin.
Viikko pari sitten kerrottiin lehdissä, kuinka maalareita pitää tuoda Uzbekistanista, kun ei suomalaisia maalareita löydy. Vähän myöhemmin paljastui, että ko. firma muiden joukossa maksaa niin alhaisia palkkoja, etteivät edes virolaiset suostu niihin. Sellaista alihankintaa varmasti löytyy, mutta se on myös yhtä varma tie Suomen tuhoon kuin Tatun mainitsema nykyinen järjestelmä. Alipalkatut työmarkkinat eivät ole ratkaisu, jota kannattaisi toivoa maahan, jonka elinkustannukset eivät jousta alaspäin ja jossa veronkierto on hallituksen suojeluksessa.

Respanteri

Työhän on lisääntynyt valtavin harppauksin, mikäli eduskuntavaalienne kolmanneksi suurimman puolueen puheenjohtajaan on uskomista tänään pitämänsä puheen perusteella, jossa hän ilmoitti maassanne olevan 41 000 työtöntä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Miksi ei tietysti olisi. Tilastokeskushan nyt on toki asiasta vähän toista mieltä... :-)
Vienti vetää ja siitä ei ole pienintä aikomustakaan jakaa kaikille, vientitavaroiden tuottajahintojen noustua vuodentakaisesta vaatimattomat 4,6% , palkkojen kumminkin pysyessä samalla ajanjaksolla tosiaan suhteellisen maltillisina.

venäjän trolli

A-P. Pietilä

A-P. Pietilä on Etelä-Suomen Median julkaisujohtaja ja pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja.